Blog

Keskusta kasvaa väärään suuntaan

6.12.2020

Vihdoin vuosien odotus on ohi ja Lahden eteläinen kehätie on valmis. Lahden ja sen ympäristölle merkittävän hankkeen kokonaishinta oli 275 miljoonaa, josta Lahden osuus 70 miljoonaa. Kehätie avaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet kehittää Lahden elinkeinoelämää, kun liikenneyhteydet itä-länsi-suunaan paranevat huomattavasti. Lahden maantieteellinen sijainti ja huimasti paranevat logistiset yhteydet avaavat tietä uusille yrityksille ja sitä kautta tuovat Lahteen toivottua kasvua. Eteläinen kehätie on erinomainen osoitus siitä, miten liikenneinvestoinnit mahdollistavat parempaa tulevaisuutta.

Sen sijaan meillä Lahdessa on viime aikoina paljon puhuttanut toinenkin liikennesuunnitelma Liisu2030. Ennen kuin edes edellinen 275 miljoonaan maksanut kehätie on valmis, niin ollaan jo tekemässä uutta liikennesuunnitelmaa. Kehätiellä tulee olemaan merkittävät vaikutukset keskustan alueen liikennemääriin, mutta sen vertaa ei malteta odottaa, että nähtäisiin kehätien todelliset vaikutukset. Kaupungin tekninen ja ympäristölautakunta oli jo kertaalleen päättänyt ottaa aikalisän, jotta todelliset kehätien liikennevaikutukset nähdään. Kuitenkin viranhaltijan otto-oikeudelle asian käsittely siirrettiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Siis hetkinen. Tekninen ja ympäristölautakunta on poliittisesti nimitetty toimielin ja siellä olevat henkilöt ovat alansa ammattilaisia ja nauttivat poliittista luottamusta. Otto-oikeus on puolestaan kuntalaissa säädetty kunnanhallituksen oikeus ottaa asian käsittely itselleen esimerkiksi tilanteessa, jossa lautakunnan päätös olisi ollut omiaan aiheuttamaan suurta vahinkoa Lahdelle. Se, että demokraattisesti tehty päätös ei miellytä, ei voi olla oikeus käyttää otto-oikeutta.

Lahtelaisten toinen olohuone, Lahden satama, on erinomainen esimerkki kaavoitukseen ja elinkeinoelämän yhteenliittymästä, josta on syntynyt yksi Lahden tärkeimmistä paikoista. Samanlaista kehitystä toivotaan myös keskustaan, mutta kehitys tarvitsee ihmisiä. Bussien siirtäminen torilta pois vähentää merkittävästi torin saavutettavuutta. Tori kuolee lopullisesti ja kaupat lopettaa. Bussien siirtoa perustellaan sillä, ettei niiden tarvitse kiertää toria. Mutta bussit kiertävät toria osittain siksi, että niiden halutaan kulkevan Matkakeskuksen kautta. Vesijärjenkadun ohiliikenne halutaan siirtää Saimaankadulle. Kadulle, jonka varrella tuhannet lapset opiskelevat. Yllättäen pakokaasuhaitat Vesijärvenkadulla eivät enää olekaan haittoja Saimaankadulla.

Keskustan kehän sisään ollaan haluamassa myös kaupunginsairaala. Lahti on Suomen 8. suurin kaupunki ja me haluamme sairaalan sijaitsevan ydinkeskustassa. Alueella, jonka pitäisi olla kaupungin huippupaikka, johon kaikki haluavat tulla ja jossa tontit ovat kalleimmillaan. Kyllä luulisi kolmannen olohuoneen olevan jotain muuta kuin sairaala. Keskustan luonnollinen kehityssuunta olisi ehdottomasti torilta vanhan linja-autoaseman suuntaan ja sieltä kisapuiston kautta satamaan. Tämä alue olisi kävely- ja pyöräilypainotteiden, josta löytyisi liikuntapaikoista jalkapallostadioniin aina kohti sataman ravintolapalveluihin. #TehdäänLahestSuomenParasKaupunki


Tolkutonta tuhlaamista

24.10.2020

Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä Lahden kunnallisveroa ehdotetaan korotettavan 21,25 prosenttiin. Haluaako Lahti oikeasti lähteä verojen noston tielle? Tämän artikkelin kirjoitushetkellä yli 100.000 asukkaan kunnista vain Oulu olisi nostamassa tuloveroprosenttiaan ensi vuodelle Lahden lisäksi, mutta Oulun jäädessä silti alle Lahden tulevan veroprosentin. Kaikissa kunnissa taloudellinen tilanne on yhtä kireä, mutta Lahti on jälleen nostamassa päätään himoverottajakuntana. Lahdessa tulisi jatkossakin olemaan suurten kuntien suurin veroprosentti.

Kuntien välillä veroprosenttien erot ovat aika pieniä enkä usko, että perheet muuttavat tai ovat muuttamatta kuntiin vain veroprosentin perusteella, vaan päätökset tehdään myös muilla syillä. Kunnan veroprosentti on kuitenkin myös imagokysymys. Se kertoo siitä, että miten kunnalla menee. Onko kunnassa taloutta hoidettu vastuullisesti tai onko kunnassa pahoja rakenteellisia ongelmia. Jos kerta kaikkiaan emme pääse eroon himoverottajan maineesta, niin on vaikea perustella, että meille menee hyvin.

Kunnan taloutta ohjaa lakisääteiset palvelut ja strategiset painopisteet, joita kunta haluaa painottaa. Lahdessa ei olisi mitään ongelmia lakisääteisten palveluiden rahoittamisessa, vaan rahaa tuhlataan aivan johonkin muuhun. Investoinnit tulevaisuuteen ovat toki tärkeitä, mutta samalla kun luodaan uutta, niin pitäisi pystyä luopumaan vanhasta. Emmehän me autokaupoillakaan jätä vanhoja autoja pihaan seisomaan. Olen äärimmäisen huolissani Lahden talouden suunnasta, jossa veroja ollaan nostamassa ja samaan aikaan rahaa työnnetään tarpeettomiin hankeisiin. Keskustan kehään ollaan työntämässä kymmeniä miljoonia, mutta samaan aikaan ihmiset eivät pääse lääkäriin. Kaupungintaloon ollaan laittamassa 22 miljoonaa, jotta vain kourallinen ihmisiä saa olla lasikattojen alla. Green City -hankkeisiin on laitettu miljoonia, mutta yhtään uutta asukasta emme ole saaneet. Mitä veroprosentille tehdään, kun Lahti Energian osingot loppuvat kokonaan tai jos tuleva SOTE-uudistus kiristää taloutta entisestään? Tolkuton rahan tuhlaaminen pitäisi lopettaa heti ja laittaa ensin kuntoon perusasiat ja sitten voimme katsoa paljonko rahaa jää viivan alle. Tehdään Lahest Suomen paras kaupunki.

Tilapäinen valiokunta vaalipeliä?

(Etelä-Suomen Sanomissa)6.10.2020

Lahden kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 5.10.2020 perustaa tilapäisen valiokunnan tarkastelemaan Francis McCarronin ja Terttu Pohjolaisen luottamusta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksen tapahtumista. Koska tilanpäinen valiokunta on jo päätetty perustaa, on turha käydä enää keskustelua sen tarpeesta. Varmasti kyseisille henkilöille on ollut tiedossa, että luottamusta tullaan arvioimaan jollakin tasolla. Esimerkiksi vastaavissa rikkomustilanteissa on viety oikeus saada edustaa Lahtea yhtymäkokouksissa. Tällä kertaa päätetiin perustaa tilapäinen valiokunta arvioimaan asiaa.

Koska kunnan luottamushenkilöt eivät ole työsuhteessa kuntaan nähden, ei tilannetta voida arvioida työlakien pohjalta. Luottamushenkilöt toimivat kyllä virkavastuussa ja rikoslain pykälät virkavelvollisuuden rikkomisesta koskevat myös luottamushenkilöitä, mutta mikään ei osoita, että kyseiset henkilöt olisivat syyllistyneet rikokseen. Niinpä luottamista tullaan arvioimaan demokraattisesti valitussa tilapäisessä valiokunnassa.

Minun mielestäni suurin vastuu tässä on poliittinen vastuu. Lahden kuntalaiset ovat äänestäneet kyseiset henkilöt Lahden kaupunginvaltuustoon ja ovat siten vastuussa äänestäjilleen. Kuntavaalit ovat lähestymässä ja koko tapauksen olisi voinut jo siirtää kaikkein korkeimman tuomioistuimen päätettäväksi, kuntalaisten. Annetaan lahtelaisten päättää, ketkä ansaitsee luottamuksen ja ketkä ei. Tulevat viikot tulevat myös osoittamaan, mikä tilapäisen valiokunnan perustamisen perimmäinen tarkoitus on. Onko kyse vain vaalipelistä, jossa sopivasti kuntavaalien alla tehdään näyttäviä ulostuloja vain pönkittääkseen omaan vaalitulosta. Suomalaisuuteen kuuluu suoraselkäisyys ja vastuunkanto. Jätetään kaikenlainen käärmeily ja vaalipeli hiekkalaatikolle. Tehdään Lahest Suomen paras kaupunki.


Vastine ESS 27.9.2020

30.9.2020

Etelä-Suomen sanomista saimme lukea Vili Uuskallion (ESS 27.9.2020) värikkään kirjoituksen Lahden Kokoomuksen tilanteesta. Itse olen varsin tuore Kokoomuslainen ja ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana, joten kaikki poliittinen kirjottelu saa huomioni ihan uudella tavalla. En tunne historiaa niin paljon, että osaisin verrata Lahden Kokoomuksen tilannetta, mutta yhdestä asiasta olen varma. Historia voi asettaa ennakkoluuloja, mutta missään nimessä se ei määritä tulevaisuutta.

Kokoomus edustaa minulle kansainvälisyyttä, kestävää kehitystä, kasvua ja tasa-arvoa sekä heikommasta huolehtimista. Suomi ja Lahti ei voi jäädä takapajulaksi, jossa poliittisin päätöksin häädämme yritykset ja suvaitsemattomuus valtaa ajatuksemme. Lahdessa, niin kuin monissa muissa kaupungeissa on vaikea taloudellinen tilanne. Lahdessa, poiketen muista suurista kaupungeista, on vielä rakenteellisia ongelmia, kuten suuri työttömyys sekä päihdeongelmat. Nämä ovat sen kokoluokan haasteita, että niiden ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä, myös yli puoluerajojen. Määrätietoisella toiminnalla ja yhteistyöllä kaikki haasteet ovat voitettavissa, kuten hyvänä osoituksena Lahden kouluverkon kunnostus.

Minulla on ollut suuri kunnia tavata lukuisia muita uusia ja nykyisiä kokoomuslaisia. Ja sen voi heti alkuun todeta, että millaisia huipputyyppejä meillä onkaan. Erityisesti haluan nostaa esille sivistyksen, varhaiskasvatuksen sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluiden osaajat. Panostaminen laadukkaisiin sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluihin sekä lahtelaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Keskittymällä kestävän kehityksen arvoihin ja panostamalla lahtelaiseen huippututkimukseen, mahdollistamme kasvun siemenen pitkälle tulevaisuuteen. Lahden Kokoomuksesta hehkuu tasa-arvoa, sivistystä ja huolenpitoa. Ne ovat sellaisia arvoja, joita minä voin ylpeänä kantaa. Tehdään Lahest Suomen paras kaupunki.

Kestävä väkiluvun kehitys

(Etelä-Suomen Sanomissa)18.9.2020

Menestyvä kunta tarvitsee asukkaitaan eli kuntalaisiaan, jotka koostuvat eri elämäntilanteissa olevista asukkaista. On lapsia, aikuisisia, senioreita, työssäkäyviä, opiskelijoita, koululaisia ja kaikkien näiden väliltä. Kuntalaiset käyttävät kunnan palveluita, kuten varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää, terveydenhuoltoa sekä muita kunnan järjestämiä palveluita. Palvelut rahoitetaan verotuotoilla, joista suurin osa kerätään ansiotuloista eli palkasta. Toisin sanoen kunta ja kuntalaiset ovat riippuvaisia niistä työssäkäyvistä, jotka maksavat ansiotuloveronsa kuntaan.

Tällaista riippuvuutta kuvataan numeerisesti taloudellisella huoltosuhteella, joka kuvaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevaa on sataa työllistä kohde. Lahdessa huoltosuhde on 149,8 (Tilastokeskus 2018), joka tarkoittaa sitä, että sata työllistä henkilöä rahoittaa lähes 150 muun asukkaan palvelut. Vertaillun vuoksi muissa kaupungeissa taloudellinen huoltosuhde oli Tampere 123, Jyväskylä 134 ja Oulu 133. Koska Lahdessa työssäkäyvät rahoittavat reilusti useamman asukkaan palvelut, se johtaa kunnan tuloveroprosentin korotuspaineeseen. Vuonna 2019 Lahdessa tuloveroprosentti oli 20,75%, kun Jyväskylässä ja Oulussa 20,00% ja Tampereella 19,75%. Korkea tuloveroprosentti on omiaan heikentämään kunnan vetovoimaa, koska sillä on suora vaikutus palkasta käteen jäävää osaan.

Lahdessa huoltosuhdetta korottaa erityisesti yli 64-vuotiaiden ja työttömien osuus kuntalaisista. Suurten ikäluokkien eläköityminen on tuttu trendi koko Suomessa, mutta kun muuttovirta Lahteen ei ole ollut kestävällä tasolla, ei nuorta uutta sukupolvea ei ole tullut kompensoimaan eläköityviä. Lisäksi rakenteellinen työttömyys tulee vielä vuosia rasittamaan huoltosuhdetta ennen kuin siihen on löydetty pysyviä lääkkeitä. Mutta todettakoon, että korkea taloudellinen huoltosuhde ei yksistään tarkoita, että kunnan tuloveroprosentti olisi korkea, koska kunnan järjestämät palvelut rahoitetaan pääasiassa ansiotuloveroilla. Meille riittäisi, että työssäkäyvät kuntalaiset olisivat hyvätuloisia. Valitettavasti lahtelaiset työssäkäyvät jäävät listan viimeiseksi, kun vertaillaan keskimääräisiä palkkatuloja ed. mainittujen kuntien kesken. Osaltaan tähän vaikuttavat korkeasti koulutettujen määrä kuntalaisista, jossa lahtelaiset taas jäävät häntäpäähän. Lahdessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 29%, kun vastaavat luvut Tampere 37%, Oulu ja Jyväskylä 37%. Syy tähän on yksinkertainen, kun Tampere, Oulu ja Jyväskylä ovat olleet yliopistokaupunkeja huomattavasti kauemmin.

Ensisijaisesti Lahti tarvitsee muuttajia työssäkäyvistä. Kun ulkopaikkakuntalainen tiedustelee Lahden varhaiskasvatuksesta mahdollista päiväkotipaikkaa ja jos joudumme antamaan vastauksen, että Lahdessa paikat annetaan vain juuri ennen töiden alkua ja todennäköisesti ei saa paikkaa työn tai kodin läheltä, niin sellainen ei lapsiperheitä houkuttele. Riittävä ja joustava päivähoitoverkko sekä terveet koulut ovat käyntikorttimme lapsiperheille. Eikä pidä unohtaa valtavaa metropolialuetta alle tunnin junamatkan päässä. Edullisemmat asumiskustannukset, matkustamisen helppous ja pendelöijille edullinen paikoitus matkakeskuksen läheisyydessä ovat tärkeä houkuttumia sellaiselle, joka asuisi Lahdessa, mutta työskentelisi pääkaupunkiseudulla. Kansainvälistä kiinnostusta ja muuttoliikettä ulkomailta saamme lisäämällä kansainvälisiä piirejä Lahteen lisäämällä englanninkielistä koulutusta sekä panostamalla kansainväliseen yliopistotutkimukseen ja korkeakouluyhteistyöhön. Rakenteellista työttömyyttä tullaan taklaamaan kuntakokeilun avulla, kaikkein huolestuttavimmassa asemassa ovat nuoret syrjäytyneet. Panostamalla nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tekisimme kaikille suuren palveluksen.

Tehdään Lahest Suomen paras kaupunki.


Lahden työttömyys

(Etelä-Suomen Sanomissa)26.8.2020

Tutustuessani Lahden kaupungin tilinpäätöksiin vuosilta 2006-2019 on Lahden rakenteellisesta työttömyydestä sanottu vuodesta 2012 lähtien, että tilanne on ollut vaikea 90-luvun lamasta alkaen. Mutta hetkinen, lama oli 90—luvulla, mutta vasta 2012 siitä on alettu raportoimaan eräänlaisena syynä rakenteelliselle työttömyydelle. En kiistä sitä tilastollista tosiasiaa, etteikö Lahden työttömyys olisi ollut korkealla 90-luvulta lähtien, mutta tuskin lamalla on tämän kanssa enää mitään tekemistä. Suhdanteita tulee ja menee, joista mainittakoon 90-luvun jälkeen IT-kuplan puhkeaminen 2000-luvulla sekä viime vuosikymmenen lopulla ollut finanssikriisi. Vuonna 2008 työttömyys oli Lahdessa enää 11,3%, joka oli vain 3,7%-yksikköä suurempi verrattuna koko maan työttömyyteen. Tänä vuonna kesäkuun lopussa Lahden työttömyys oli 20,7%, joka on 4,9%-yksikköä suurempi verrattuna koko maan tilanteeseen.

Meidän jokaisen lahtelaisen on tehtävä ryhtiliike ja lopettaa synkistely 90-luvun laman perusteella. Lamasta tulee kuitenkin tällä vuosikymmenellä kuluneeksi jo 30 vuotta. Jos joku vielä väittää, että Lahden rakenteellinen työttömyys johtuu lamasta, niin ei. Se ei johdu lamasta. Vaan siitä, että työvoima- ja elinkeinopolitiikka on epäonnistunut muuttamaan Lahden kurssia. Pientä valonpilkahdusta on välillä näkynyt, kun olemme kuroneet eroa työttömyysluvuissa koko maan lukuun verrattuna. Lahdessa päättäjien tulee keskittyä enemmän ongelman ratkaisemiseksi ja kutistaa ero työttömyysluvuissa koko maahan verrattuna tai jopa alittaa se. Kun me tiedämme, että Lahdessa työmarkkinat ovat suhdanneherkät ja matalasuhdanteen aikana työttömyyttä tulee keskimääräistä enemmän, niin voimme tehdä määrätietoista politiikka muuttaaksemme työmarkkinoitamme.

Mutta jotain hyvääkin on mainittava. Vielä viime vuoden 2019 tilinpäätöksessä arvioitiin, että Lahden työttömyysaste tulee laskemaan 10 prosentin tuntumaan vuonna 2022. Valitettavasti tämä oli tilanne ennen koronakriisiä, joten tämän hetken valossa kyseinen arvio kuulostaa kovin epätodennäköiseltä. Mutta ei jäädä laakereilleen lepäämään, vaan tehdään oikeita tekoja.

Tehdään Lahdesta Suomen paras kaupunki